Hartauskirjoitus: Suomalainen rukous
Omakotitalon sammutus oli haastava työ perjantaina
Hyyppäläiset haluavat säilyttää Niittyvillan
Remontoitu Yhteistalo soveltuu monenlaiseen käyttöön
Aronkylään suunnitellaan akkuvarastoa
Jari-Pekka Laitio-Ramone
Hartauskirjoitus: Suomalainen rukous
Suomalainen rukous eli virsi 584 ”Siunaa ja varjele meitä” on varmasti meistä monelle tuttu. Virsi oli alunperin runo, minkä kirjoitti vuoden 1930 itsenäisyyspäivän alla runoilija Uuno Kailas.
Runon kahteen säkeistöön - ensimmäiseen ja kolmanteen - laati sävelmän Taneli Kuusisto yhdeksän vuotta myöhemmin. Kuin enteellisesti, lauluksi sävelletty runo esitettiin ensimmäisen kerran julkisesti viittä päivää ennen talvisodan syttymistä.
Evankelisluterilaisen kirkon virsikirjaan ”Suomalainen rukous” otettiin mukaan neljäkymmentä vuotta sitten. Samalla runon toinen säkeistö tuli osaksi virttä Niilo Rauhalan uudelleen muotoilemana.
Maailmassa eletään tällä hetkellä epävarmuuden, itsekkyyden, levottomuuksien, sotien ja välinpitämättömyyden aikaa. Uuno Kailaan runon ja siitä tehdyn virren sanat viestivät sanomaa toivosta - jokainen meistä ja koko yhteisö voivat luottaa ja turvata Taivaan Isään kaikissa hetkissä ja kaikkina aikoina.
”Siunaa ja varjele meitä,
Korkein, kädelläs.
Kaitse ain kansamme teitä,
vyöttäen voimalla meitä
heikkoja edessäs.
Sulta on kaikki suuruus,
henki sun hengestäs.
Herramme, kirkasta meille
kasvos laupiaat,
niin että armosi alla
toivoa rohkaisemalla
kukkivat roudan maat.
Vaivoissa näytä meille
kasvosi laupiaat.
Tutkien sydämemme
silmäs meihin luo.
Ettemme harhaan kääntyis,
ettei kansamme nääntyis,
silmäsi meihin luo.
Alati synnyinmaalle
siipies suoja suo.”
Tuomas Koivuniemi
Kauhajoen seurakunnan
kirkkovaltuuston puheenjohtaja
Hartauskirjoitus: Suomalainen rukous
Omakotitalon sammutus oli haastava työ perjantaina
Hyyppäläiset haluavat säilyttää Niittyvillan
Remontoitu Yhteistalo soveltuu monenlaiseen käyttöön
Aronkylään suunnitellaan akkuvarastoa