Kat­se­len päi­vän­las­kua ja mie­tin ih­mis­las­ta, an­noin­ko an­teek­si, kii­tin­kö päi­väs­tä, kaik­ki­val­ti­as­ta?

Kat­se­len päi­vän­las­kua ja ky­se­len, elin­kö tur­haan?

Tuo­tin­ko mur­het­ta, kii­tin­kö tois­ta, it­se­ä­ni­kään?

Kat­se­len päi­vän­las­kua ja ky­se­len ih­mis­las­ta.

Au­toin­ko hän­tä, an­noin­ko apua? He­rä­sin lii­an myö­hään.

Kat­se­len päi­vän­las­kua ja kai­paan ih­mis­las­ta!

Vaa­din­ko lii­kaa, an­noin­ko mi­tään? Me­ne­tin ai­na kai­ken.

Kat­se­len päi­vän­las­kua ja it­ken ih­mis­las­ta.

Lem­min­kö kos­kaan, ra­kas­tin­ko ke­tään, it­se­ä­ni­kään?

Kat­se­len päi­vän­las­kua ja kiit­te­len elä­mäs­tä!

Elin­kö kos­kaan, nau­tin­ko mis­tään? Ikä­vöin ai­no­as­taan.

Kai­su Kasi